MIKSI TÄHTISIEMEN EI VIIHDY KILPAILUN JA VERTAILUN MAAILMASSA?

Tähtisiemen elää maailmassa jossa ihmisiä opetetaan vertailemaan itseään toisiinsa lähes kaikessa. Jo lapsuudessa alkaa kilpailu arvosanoista, osaamisesta, hyväksynnästä ja siitä kuka pärjää parhaiten. Aikuisuudessa vertailu jatkuu työelämässä, ihmissuhteissa, taloudellisessa menestyksessä ja jopa siinä millaista elämää ihmisen odotetaan elävän. Kaiken keskellä tähtisiemen alkaa ihmetellä miksi ihmisen arvoa pitäisi jatkuvasti mitata suhteessa siihen mitä joku toinen on saavuttanut.

Hänelle ajatus siitä että toisen onnistuminen olisi jollakin tavalla pois häneltä itseltään tuntuu vieraalta. Hän osaa iloita toisen menestyksestä ilman tarvetta kilpailla tämän kanssa. Hän näkee jokaisessa ihmisessä omanlaisensa polun, erilaiset lähtökohdat ja kokemukset joita ei voi asettaa samalle viivalle. Hän ymmärtää ettei kahden ihmisen elämää voi mitata samoilla mittareilla sillä jokainen kantaa mukanaan aivan omanlaistaan historiaa.

Tähtisiemen ei kuitenkaan ole vailla tavoitteita tai kunnianhimoa. Hän haluaa oppia, kehittyä ja rakentaa elämästään itselleen merkityksellisen. Ero syntyy siitä mikä häntä motivoi. Hänelle onnistuminen ei tarkoita toisen voittamista vaan oman osaamisensa, ymmärryksensä ja mahdollisuuksiensa kasvattamista. Hän haluaa tehdä asioita siksi että ne tuntuvat oikeilta ja merkityksellisiltä, ei siksi että niiden avulla saisi osoitettua olevansa muita parempi.

Kilpailuun perustuvassa ympäristössä tähtisiemen kokee toisinaan olevansa väärässä paikassa. Hän huomaa kuinka ihmiset vertailevat saavutuksiaan, korostavat asemaansa ja mittaavat onnistumistaan ulkopuolisen arvostuksen perusteella. Keskustelut muuttuvat helposti kilpailuksi siitä kenellä on enemmän, kuka tietää paremmin ja kuka on päässyt elämässään pisimmälle. Tähtisiemen ei löydä tästä samanlaista tyydytystä sillä hänelle ihmisen todellinen arvo ei synny siitä kuinka paljon tämä pystyy keräämään ympärilleen.

Erityisen raskaaksi hän kokee tilanteet joissa ihmisiä asetetaan vastakkain vain siksi että joku saisi tuntea itsensä toista arvokkaammaksi. Hän näkee kuinka jatkuva vertailu synnyttää kateutta, riittämättömyyttä ja pelkoa epäonnistumisesta. Ihminen alkaa tarkastella omaa elämäänsä sen kautta mitä muilla on ja unohtaa vähitellen huomata kaiken sen mikä hänen omassa elämässään on jo hyvin.

Tähtisiemen tunnistaa myös sen kuinka helposti ihminen alkaa rakentaa elämäänsä muiden odotusten varaan. Valitaan ammatti joka näyttää hyvältä ulospäin. Tavoitellaan asemaa joka herättää arvostusta. Hankitaan asioita joiden ajatellaan kertovan onnistumisesta. Vähitellen oma elämä alkaa muistuttaa suoritusta jossa tärkeintä ei enää ole se miltä elämä tuntuu vaan miltä se näyttää muiden silmissä.

Hän alkaa kysyä itseltään kuinka paljon ihminen todella tarvitsee ollakseen tyytyväinen. Miksi saavutuksista tulee niin nopeasti itsestäänselvyyksiä joiden jälkeen on jälleen tavoiteltava jotakin suurempaa? Miksi onnistuminen menettää merkityksensä heti kun huomataan jonkun toisen saavuttaneen enemmän? Ja miksi niin moni käyttää suuren osan elämästään yrittäessään todistaa arvoaan ihmisille joiden mielipiteillä ei lopulta pitäisi olla ratkaisevaa merkitystä?

Tähtisiemenen elämässä tulee vaihe jolloin hän alkaa irrottautua tästä jatkuvasta mittaamisesta. Hän ei enää halua käyttää aikaansa siihen että vertailisi omaa etenemistään muiden saavutuksiin. Hän ymmärtää että jokaisella ihmisellä on oma aikansa kasvaa, oppia ja löytää paikkansa. Toisen nopeampi eteneminen ei tarkoita hänen jääneen jälkeen eikä toisen menestys tee hänen omasta elämästään yhtään vähemmän arvokasta.

Tämä oivallus muuttaa myös hänen suhtautumistaan epäonnistumisiin. Hän ei enää näe niitä todisteena omasta riittämättömyydestään vaan osana elämää ja oppimista. Hän ymmärtää ettei ihmisen arvo katoa silloin kun suunnitelmat eivät toteudu tai elämä kuljettaa aivan toiseen suuntaan kuin oli tarkoitus. Kaikki tärkeä ei synny onnistumisista. Juuri ne hetket jolloin kaikki ulkoiset mittarit näyttävät epäonnistumista, muuttavat ihmistä kaikkein syvimmin.

Vähitellen tähtisiemen alkaa tunnistaa aivan toisenlaisen menestyksen. Sen että hän saa herätä aamulla ilman jatkuvaa tarvetta todistaa jotakin. Sen että hänen ihmissuhteensa perustuvat aitouteen eivätkä hyötyyn. Sen että hän pystyy iloitsemaan pienistä asioista ja kokemaan tyytyväisyyttä ilman ulkopuolista hyväksyntää. Hän alkaa ymmärtämään kuinka arvokasta on elämä jossa oma sisäinen rauha ei ole riippuvainen siitä kuinka korkealle muut hänet arvostavat.

Hän ei enää pyri olemaan parempi kuin toinen ihminen. Hän pyrkii olemaan tietoisempi omista valinnoistaan, rehellisempi itselleen ja uskollisempi sille minkä kokee elämässään tärkeäksi. Hän ymmärtää että todellinen kasvu ei edellytä muiden ohittamista. Toista ihmistä voi auttaa nousemaan ilman että itse menettää mitään. Toisen onnistumista voi juhlia ilman että oma elämä tuntuu pienemmältä.

Lopulta tähtisiemen huomaa kuinka paljon energiaa vapautuu silloin kun hän lakkaa osallistumasta kilpailuun johon ei koskaan sisimmässään halunnut mukaan. Hänen ei tarvitse enää selittää miksi hänen tavoitteensa ovat erilaisia tai miksi hän ei tavoittele samoja asioita kuin muut. Hän saa rakentaa elämänsä omien arvojensa mukaisesti ja antaa muiden tehdä samoin.

Sinulle on opetettu että elämässä pitää päästä pitkälle. Että sinun pitäisi saavuttaa enemmän, ansaita enemmän ja olla jatkuvasti parempi versio itsestäsi. Sinulle on annettu mittareita joiden perusteella voit arvioida kuinka hyvin olet onnistunut elämässäsi. Mutta vain harva on pysähtynyt kysymään mihin olet oikeastaan matkalla.

Sillä mitä hyötyä on päästä kaikkien muiden edelle jos matkalla kadotat itsesi? Mitä merkitystä on saavutuksilla jos niiden tavoitteleminen vie sinulta rauhan, ilon ja kyvyn nauttia siitä elämästä jota varten kaiken piti tapahtua? Eräänä päivänä ymmärrät ettei sinun tarvitse enää juosta muiden rinnalla todistaaksesi että olet riittävä. Sinun ei tarvitse saavuttaa samoja asioita, kulkea samaa reittiä eikä saapua perille samaan aikaan.

Sinun elämäsi ei ole kilpailu eikä kukaan toinen elä sitä puolestasi ja kun lopulta lakkaat mittaamasta omaa arvoasi muiden saavutuksilla huomaat jotakin mikä muuttaa koko käsityksesi menestymisestä. Elämän suurin voitto ei ole se että olet muita parempi vaan se on se ettei sinun enää tarvitse olla.