Henkisessä tähtisiemen ajattelussa puhutaan usein siitä että sielu ei synny tiettyyn perheeseen sattumalta. Jos tätä ajatusta katsoo sielunsopimusten näkökulmasta kaikkein haastavimmatkin ihmissuhteet voivat saada aivan toisen merkityksen. Tähtisiemenen lapsuus ei välttämättä tunnu paikalta johon hän kuuluu. Hän voi jo nuorena kokea olevansa erilainen, liian herkkä, liian syvällinen tai yksinkertaisesti väärässä paikassa. Kodissa voi olla ristiriitoja, tunnekylmyyttä, ymmärtämättömyyttä tai sukupolvelta toiselle siirtyneitä toimintamalleja. Ja juuri siinä piilee yksi vaikeimmista kysymyksistä: "Miksi sielu valitsisi jotain sellaista?"

Henkisen näkemyksen mukaan sielu ei välttämättä valitse helppoa ympäristöä vaan sellaisen jossa tietyt kokemukset voivat tulla näkyviksi. Perhe voi olla ensimmäinen paikka jossa tähtisiemen kohtaa ne mallit joita hän myöhemmin elämässään joutuu tunnistamaan, kyseenalaistamaan ja lopulta katkaisemaan. Jos ympärillä ei ole tilaa herkkyydelle hän joutuu löytämään oman herkkyytensä arvon. Jos häntä ei nähdä sellaisena kuin hän on hän joutuu opettelemaan näkemään itsensä. Jos rakkaus tuntuu ehdolliselta hän voi joutua kysymään mitä rakkaus hänelle todella tarkoittaa. Tämä ei tarkoita että kärsimys olisi välttämätöntä tai että vahingoittavaa käyttäytymistä pitäisi hyväksyä jonkin korkeamman tarkoituksen vuoksi. Sielunsopimuksen ajatus ei tee väärästä oikeaa eikä poista ihmisen vastuuta teoistaan. Se tarjoaa yhden henkisen tavan tarkastella sitä mitä vaikeasta kokemuksesta voi myöhemmin syntyä.

Joskus juuri se ihminen joka ei koskaan tuntenut kuuluvansa omaan perheeseensä alkaa aikuisena rakentaa aivan uudenlaista tapaa olla ihminen. Hän ei enää jatka kaikkea sitä minkä itse peri. Hän alkaa huomata mikä kulki suvussa sukupolvelta toiselle. Pelot, hiljaisuus, häpeä, tunteiden piilottaminen, rakkauden ehdot ja tavat joita kukaan ei koskaan pysähtynyt kyseenalaistamaan. Jossain vaiheessa hän tekee jotain mitä ennen häntä ei ehkä osattu tehdä. Hän pysähtyy, hän katsoo sitä kaikkea ja sanoo: "Tämän ei tarvitse jatkua minun kauttani." Ehkä tähtisiemenen tehtävä perheessään ei siis aina ole sopeutua siihen. Joskus hän syntyy juuri siihen kohtaan sukupolvien ketjua jossa jonkun on viimein uskallettava katkaista se. Ei siksi että menneisyys pitäisi tuhota vaan siksi ettei sitä tarvitse enää kantaa tulevaisuuteen.